Helmipöllö on Suomen yleisin pöllö. Se pesii lähes koko maassa metsä-Lappiin asti, mutta viime vuosina sen kanta on vähentynyt Suomen eteläosista vanhojen metsien vähenemisen ja ihmisen aiheuttaman elinympäristöjen kapenemisen myötä. Helmipöllö myös talvehtii Suomessa, mutta vaeltaa elo-syyskuussa ravinnon perässä pitkin rannikkoa.
Varpuspöllön jälkeen helmipöllö on pöllöistämme toiseksi pienin, noin 22-26 cm:n korkuinen. Sen siipien kärkiväli on noin 50-62 cm. Helmipöllöllä on vaaleat kasvot ja harmaanruskea, vaaleatäpläinen selkäpuoli. Sen poikaset ovat aluksi suklaanruskeita ja täplättömiä.
Helmipöllön (Aegolius funereus) poikaset. Kuva: K. Peltoniemi.
Helmipöllön poikaset rengastetaan viimeistään noin kolmiviikkoisina, sillä tätä vanhemmat poikaset ovat lähes lentokykyisiä ja nappaavat hanakasti kynsillään rengastajan hanskaan. Pian ne myös jättävät pesän, vaikka emot vielä ruokkivatkin puun oksilla kököttäviä poikasia.
Pöllöretken helmipöllön pöntössä oli alunperin ollut viisi munaa. Osa poikasista oli kuitenkin jo ehtinyt lähteä pesästään.
Helmipöllön poikaset puun oksalla. Video: K. Peltoniemi.
Kevätlinturetkeläiset pääsivät ihailemaan kolmea pienintä poikasta. Ne
pitelivät kynsillään tiukasti oksasta ja katsoa napittivat pyöreillä silmillään hellyttävästi kuin miettien, keitä kummalliset kaksijalkaiset otukset mahtoivat olla.
Pian nekin lähtevät ja lentelevät puusta toiseen. Syksyllä ne näyttävät jo aikuisilta linnuilta - toivottavasti ne saavat jatkaa turvallista eloaan. - P. P.
Pian nekin lähtevät ja lentelevät puusta toiseen. Syksyllä ne näyttävät jo aikuisilta linnuilta - toivottavasti ne saavat jatkaa turvallista eloaan. - P. P.
Copyright: teksti: P. P. & kuvat: K. Peltoniemi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti