Luontokerhon syyskauden päättäjäisretki suuntautui tänä vuonna vesille - melomaan. Opastettu retki kajakkeineen tilattiin ähtäriläiseltä VesiVaeltajilta. Lähtöpaikaksi sovittiin Iso Liesjärven ranta Alavuden puolella.
Kajakin käyttöopastusta. Kuva: P. P.
Retkipäivä valkeni kirkkaana ja aurinkoisena, mutta ajankohtaan
nähden lämpimänä. Järvellä väreili pieni tuulenvire, eivätkä
yöpakkasetkaan onneksi tulleet sekoittamaan melomissuunnitelmia.
Ennen vesille lähtemistä tutustuttiin kajakkeihin, pakkausluukkuihin ja varusteiden kuljettamiseen. Harjoiteltiin oikeaa istuma-asentoa, etsittiin jalkojen paikat ja tehtiin kuivaharjoitteluna melontaliikkeitä.
Pelastusliivien ja aukkopeitteiden pukemisen jälkeen katsottiin myös, miten kajakista pelastaudutaan siltä varalta, että se kääntyisi ympäri: silloin tärkeintä olisi päästä sieltä pois. - Todennäköisimmin kajakin kaataa kuitenkin satakiloinen mies, ei kevyt tai pienempikokoinen meloja, melontaopas Tapio Koskela totesi.
Vesille. Kuva: P. P.
Lähtöpaikan loiva hiekkapohjainen ranta oli turvallinen harjoitteluun ja tuntuman hakemiseen niin itse melomisesta kuin kajakin hallinnastakin. Sivutuuli pyrki painamaan järven selälle, mutta rannan suojassa oli tyyntä ja kevyempi meloa, kun suuntaa ei tarvinnut korjailla. Ohjaaminen ja jarruttaminenkin alkoivat vähitellen sujua.
Melontaretkellä. Kuva: P. P.
Syysloman auringon lämmössä ja nuotiotulen ääressä eväät maistuivat. Melominen oli vallan mukavaa ja jo paluumatkalla tuli kysymys seuraavasta kerrasta. Vappuun asti pitäisi malttaa odottaa - silloin alkaa uusi melontakausi. - P. P.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti