Syksyn patikointiretket eivät tänä vuonna suuntautuneet soille, mutta biologian harjoitustyönä mietittiin kuitenkin erilaisia elinympäristöjä ja sitä, millaisia soita ja suotyyppejä Suomessa on.
Suot ovat karuja kasvupaikkoja. Suunnilleen puolet Suomen soista on rämeitä. Niillä kasvaa kitukasvuisia mäntyjä ja vaivaiskoivuja. Lisäksi niillä kasvaa varpuja, kuten suopursua, kanervaa, juolukkaa ja variksenmarjaa ja paksuna kerroksena rahkasammalta. Soilta kerätään karpaloita ja lakkoja tai hilloja tai suomuuraimia.
Puro Pässilässä. Kuva: P. P.
Korvet ovat metsäisiä soita: hämäriä ja kosteita kuusikoita. Niillä kasvaa vähän myös koivuja, mutta muuten kuusimetsän lajeja ja karhunsammalta.
Nevat taas ovat hyvin vetisiä, puuttomia soita. Alinna kasvaa rahkasammalta ja sen päällä heinäntapaisia saroja ja tupasvillaa.
Soiden eläinmaailma on usein rikas. Hirvet, metsäpeurat ja porot ovat soilla paremmin turvassa pedoilta kuin tiheässä metsässä. Soiden tärkeimpiä lintuja ovat kahlaajat ja vesilinnut, kurjet ja joutsenet.
Puron solinaa. Video: K. Peltoniemi.
Patikkaretkellä Jurvan Pässilänvuorella reitin varrelle mahtui myös vetisiä kohtia, mutta lähinnä alinkojen ja puron muodossa. Teuvan Pappilankankaan iltalenkki tehtiin kosteassa säässä, mutta soilla sielläkään ei liikuttu. Yllä videokuvaa pikku purosta. - P. P.
